sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Historiaa: Mascarat

Muinaisessa Egyptissä kajaalia, joka tehtiin hiilestä, noesta, hunajasta, lyijyhohteesta, malakiitistä, vedestä ja krokotiilin ulosteesta, levitettiin silmänrajaukseksi, silmäripsiin sekä kulmakarvoihin. Silmämeikillä egyptiläiset suojautuivat pahoilta hengiltä ja pahalta energialta.

Noin 100 - luvulla roomalaiset käyttivät poltettuja ruusunterälehtiä ja taateleita sekä nokea ripsissään. He nimittäin luulivat seksuaalisuuden olevan syy ripsien putoiluun, ja yrittivät todistaa viattomuuttaan kauniilla ripsillä. Persiassa (n. 900) kirjailija Ziryab kirjoitti, kuinka kouluissa opetettin mascaran oikeaoppinen levittäminen ja mascaran valmistamista. 1500 - luvulla mascaraa tehtiin saksanpähkinänkuorista. Viktoriaanisena aikana kosmetiikka tehtiin pitkälti itse, kuten mascaraa tehtiin esimerkiksi öljylampun noen ja marjojen sekoituksesta.

Nykyaikainen mascara sen sijaan on melko nuori historialtaan. Ranskalainen kemisti ja parfymööri Eugène Rimmel kehitti ensimmäisen myrkyttömän mascaran 1913. Vaikka se oli vielä, no melko huono, siitä tuli super suosittu Euroopassa. Monissa maissa ripsivärit yhä kulkevat nimellä rimmel. T. L. Williams loi melko samanlaisen tuotteen 1917, ja markkinoi sen paremmin. Williamsin luomuksesta syntyi Maybelline. Tarina kertoo, kuinka kemisti Williams katsoi siskonsa Maybelin ripsien meikkaamista vaseliinin ja hiilen sekoituksella, ja mietti että asian voisi tehdä helpomminkin. 



Ensimmäiset mascarat olivat kakkumascaroita. Näistä on melkein kaikilla tarinoita kerrottavina. Minullakin on yksi tarina, vaikkakaan ei omakohtainen kokemus. Kollegani kertoi asiakkaasta, joka oli käyttänyt samaa, jo homehtunutta mascaraa, useamman vuosikymmenen....




Ripsivärien historia ei ole yhtään sen kauniimpi kuin myrkyllisten huulipunien ja kynsilakkojen. 1933 markkinoille tuli Lash Lure, joka oli syynä ainakin yhden naisen kuolemaan ja useaan sokeutumiseen. Ensimmäinen vedenkestävä ripsiväri kehitettiin 1938. Tämäkin keksintö aiheutti paljon allergioita ja iho- oireita. 



 Kakkumascarat olivat sottaisia ja epäkäytännöllisiä. Rubinstein kehitti 1957 tuubissa olevan mascaran, jota pursotettiin ripsiharjaan (HUOM: ei ollut ensimmäinen tuubimascara, mutta aiemmat eivät olleet yhtä menestyneitä). Sekin oli vielä sottaista ja epäkäytännöllistä, mutta se oli alkua paremmalle. Rubinstein ja Arden muuten innostuivat näyttävästä silmämeikistä nähtyään 1909 London Ballet - esityksen, jossa venäläisillä tanssijoilla oli vahvat meikit. 1910 - vuodesta alkoi dramaattinen muutos kotikosmetiikasta markkinoilla olevaan kosmetiikkaan.






Kellopeli appelsini 1971



Kun koostumuksen ja pakkauksen perusasiat alkoivat olla kunnossa, leikiteltiin väreillä ja efekteillä. 

Prinsessa Diana oli 80 - luvulla ikoninen sinisen mascaran käyttäjä. Ensimmäinen kirkas ripsiväri Max Factorin vuodelta 1988.

Procter & Gamble kehitti Moldtrusion brush -mascaran, jossa harjakset ovat termoplastista muovia eivätkä nailonia. Max Factorin Lash perfection oli ensimmäinen,jossa käytettiin tätä uutta harjaa.

Sitten on vielä tietysti tekoripset ja ripsienpidennykset. Juuri kun luulin, että kaikki on jo nähty, glitterit, karvat sun muut, tulivat paperiripset. Hauska huomio muuten, Meikkitaiteilijat David ja Eric Aylott toivat markkinoille jo 60 - luvulla oman merkkinsä Eyluren tekoripset. Eylure on vieläkin yksi markkinajohtaja tekoripsibisneksessä.



Twiggy

Hunger Games
Markkinoille tulee koko ajan hassumpia ja erikoisemman näköisiä mascaroita.


Ja värilliset ovat tehneet paluutaan parin viime vuoden aikana. Mitäköhän seuraavaksi?
Chanel summer 2013

6 kommenttia:

  1. Mä oon joskus kuullut asiakkaasta, joka oli saanut tosi vahvan allergisen reaktion kakkumaskarastaan. (Oisko ollut Joe Blascon.) Hän oli kyllä käyttänyt tätä mascaraa jo hetken aikaa, eli reaktio ei tullut heti... :D Se lähetettiin sitten maahantuojalle tutkimuksiin ja ehkä vielä eteenpäinkin johonkin, ja selvisi että mascarasta löytyi tonnikalaa. Ai häh? Tämä nainen oli aina sylkäissyt sinne mascaraan (tietenkin) ja oli joku aamu syönyt tonnikalaa aamupalaksi. Oisko kesken aamupalan levittänyt ripsaria, ja räkinyt toki suupalojen välissä sitten. Ai kauhee! :'D
    Lumenelta on ainakin tulossa jotain glitteriripsivärejä nyt lähiaikoina, jos ei olekin jo. Mielenkiintoista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Ihan parasta (tai hirveintä) mitä olen kuullut. :D

      Poista
    2. Ennen aikaan muuten sylkäistiin tai lipaistiin sitä kakkumaskaran harjaa ja hinkattiin sitä kakkua ja laitettiin ripsiin se tahna :D Äidillä oli 60- 70-luvulla Arcancil-nimistä mascaraa. Minulla oli 70- ja 80-luvulla Filmstar-mascaraa; käytin ihan vettä siihen, vaikka välillä räkäsinkin siihen harjaan...

      Minulla muuten oli sinistä Lancomen ripsaria joko vuonna 81 tai 82 tai 83. Ostin sen keväällä paikallisesta kempparista, sellaista sähkönsinistä.Luultavasti vuosi oli 82.

      Poista
    3. Minusta on niin kiehtovaa, miten ennen on ajateltu, että veden lisäämisen kosmetiikkaan tai siihen sylkeminen on ihan ok. Nyt se tuntuu niin hassulta. Vaikka kosmetiikan ei tarvitse olla steriiliä, niin ajattelen vaan niin kauhuissani bakteereita, mitä sylkemisestä tulee.

      Poista
  2. Mielenkiintoista lukea hiukan kosmetiikan historiasta :)

    muusamarias.blogspot.fi

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...